Nimisuojatut ruoat Suomessa: kaikki 17 EU:n suojaamaa nimeä

Teksti: Severi, Lahituottajat.fi:n perustaja

15.10.2026, lukuaika 5 min

Kädet rypyttävät karjalanpiirakan reunaa jauhoisella pöydällä, vieressä pellillinen paistettuja piirakoita

Tässä kirjoituksessa

EU:n rekisterissä on 15.10.2026 yhteensä 17 suomalaista nimisuojattua ruokaa: viisi suojattua alkuperänimitystä (SAN), yhdeksän suojattua maantieteellistä merkintää (SMM) ja kolme aitoa perinteistä tuotetta (APT). Uusimmat nimet ovat Aitoo perunarieska, Savolainen talkkuna ja Simojärven muikku, jotka kaikki rekisteröitiin vuonna 2026.

Mikä nimisuoja on?

Nimisuoja tarkoittaa EU:n laatujärjestelmiä, joissa tuotteen nimi kirjataan unionin rekisteriin. Euroopan komission mukaan esimerkiksi APT-merkinnällä rekisteröidyn tuotteen nimi on suojattu väärennöksiltä ja väärinkäytöltä. Ruokaviraston mukaan nimisuojattu elintarvike valmistetaan rekisteröidyn nimen tuote-eritelmän mukaisesti.

Ruokaviraston mukaan nimisuojaluokkia on elintarvikkeille ja maataloustuotteille kolme. Kaksi niistä sitoo tuotteen tiettyyn alueeseen, kolmas perinteiseen valmistustapaan.

Suojattu alkuperänimitys (SAN)

SAN-tuotteella on tiivein yhteys alueeseensa. Ruokaviraston mukaan tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn on kaikkien tapahduttava rajatulla alueella, ja tuotteen laatu tai ominaisuudet johtuvat olennaisesti juuri siitä alueesta. Englanniksi luokka on PDO.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)

SMM on väljempi. Ruokaviraston mukaan vähintään yhden vaiheen (tuotannon, jalostuksen tai käsittelyn) on tapahduttava rajatulla alueella, ja osa raaka-aineesta saa tulla alueen ulkopuolelta. Tuotteen laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy alueeseen. Englanniksi luokka on PGI.

Aito perinteinen tuote (APT)

APT ei viittaa paikkaan vaan perinteiseen koostumukseen tai valmistustapaan. Ruokaviraston mukaan APT-tuotetta voi valmistaa missä tahansa EU:ssa, kunhan valmistusmenetelmä ja raaka-aineet ovat eritelmän mukaiset. Englanniksi luokka on TSG.

Suomen nimisuojatut ruoat

Lista on koottu EU:n eAmbrosia-rekisteristä 15.10.2026, ja samat 17 nimeä ovat myös Ruokaviraston listalla. Suluissa oleva vuosi on EU:n rekisteröintiasetuksen vuosi. Ruokaviraston listalla osalla nimistä on aiempi vuosi, joka on hakemuksen julkaisuvuosi. Kuvaukset perustuvat rekisteröityihin tuote-eritelmiin.

Suojatut alkuperänimitykset (SAN)

Lapin Puikula (1997) on Lapissa tuotettu ja pakattu peruna. Pelkkä Puikula-nimi ei Ruokaviraston mukaan ole sidottu Lappiin.
Lapin Poron liha (2009) on poronlihaa, joka on tuotettu, leikattu ja pakattu Suomen poronhoitoalueella.
Lapin Poron kuivaliha (2010) on suolattua poronlihaa, joka kuivataan ulkona katoksessa helmi–huhtikuussa poronhoitoalueella.
Lapin Poron kylmäsavuliha (2011) on poronhoitoalueella suolattua ja kylmäsavustettua poronlihaa. Savu tehdään lepän, koivun tai katajan purusta.
Kitkan viisas (2013) on Koillismaan ylänköalueen järvistä pyydetty muikku, jonka ruodot ovat pehmeät.

Suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM)

Kainuun rönttönen (2008) on pieni, pyöreä ja avoin ruiskuorinen piiras, jonka täytteessä on perunaa, ruisjauhoja ja puolukkaa. Se valmistetaan Kainuussa.
Puruveden muikku (2013) pyydetään Puruvedeltä Saimaan koillisosasta. Se on väriltään muita muikkuja hopeisempi.
Aito saunapalvikinkku / Äkta basturökt skinka (2022) on sianlihasta tehty kinkku, joka savustetaan leppäpuulla savusaunassa.
Suonenjoen mansikka (2023) on puutarhamansikka, jonka viljely ja sadonkorjuu tapahtuvat Suonenjoella ja sen lähikunnissa Pohjois-Savossa. Mansikan satokaudesta voit lukea Vuosikellosta.
Yläsavolainen muurinpohjalettu (2025) on valurautapannulla paistettu ohut, pitsimäinen lettu. Taikina tehdään ja paistetaan Ylä-Savossa.
Savolainen mustikkakukko (2025) on vuokaan tehty umpinainen ruiskuorinen leivonnainen, jonka sisällä on mustikkatäyte. Se valmistetaan Pohjois- tai Etelä-Savossa.
Aitoo perunarieska (2026) on pyöreä rieska, jonka pääraaka-aine on kuorineen keitetty peruna. Taikinaan ei lisätä hiivaa. Alueena ovat Pirkanmaa ja Kanta-Häme, ja Ruokatiedon mukaan se on ensimmäinen pirkanmaalainen nimisuojan saanut elintarvike.
Savolainen talkkuna / Savolainen talakkuna (2026) on viljatuote, joka tehdään keittämällä ja uunissa paahtamalla ohranjyviä tai ohran- ja kauranjyvien seosta ja jauhamalla ne karkeaksi. Se valmistetaan Pohjois- tai Etelä-Savossa.
Simojärven muikku (2026) on Ranuan Simojärvestä pyydetty pienikokoinen muikku, jota myydään tuoreena tai pakastettuna.

Aidot perinteiset tuotteet (APT)

Sahti (2002) on perinteinen olut, joka tehdään ohramaltaasta ja muista viljoista, usein humalan kanssa. Käymiseen käytetään leivinhiivaa tai kerättyä hiivaa. Valmista sahtia ei suodateta eikä pastöroida.
Kalakukko (2002) on paksuhkoon ruiskuoreen umpeen leivottu kukko. Täytteenä on kalaa, esimerkiksi ahventa tai muikkua, ja sianlihan kylkisiivuja.
Karjalanpiirakka (2003) on matala, avoin piirakka, jonka ohut ruis- tai vehnäkuori rypytetään täytteen päälle. Täyte on tavallisesti riisi- tai ohrapuuroa tai perunasosetta.

Rekisterissä vireillä

eAmbrosia-rekisterissä on lisäksi kaksi suomalaista SMM-hakemusta, joiden käsittely on kesken: Kainuun juustoleipä / Kainuulainen juustoleipä ja Pohjalainen leipäjuusto. Ne eivät vielä ole suojattuja nimiä, eikä niitä ole laskettu edellä mainittuun 17 nimen joukkoon.

Entä juomat?

Väkevillä alkoholijuomilla on oma maantieteellisten merkintöjen luettelonsa. Suomesta siinä ovat Suomalainen Vodka ja Suomalainen Marjalikööri / Suomalainen Hedelmälikööri. Ne eivät kuulu edellä listattuihin ruokanimiin.

Löydä lähin REKO-rengas ja sen jakoaika

Näin tunnistat nimisuojatun tuotteen

Helpoin tuntomerkki on EU:n nimisuojalogo pakkauksessa. Jokaisella kolmella luokalla on oma logonsa. Euroopan komission ja Ruokaviraston mukaan logo on pakollinen elintarvikkeissa ja maataloustuotteissa, jotka myydään rekisteröidyllä nimellä.

Muita tuntomerkkejä:

Pakkauksessa voi lukea myös ”suojattu alkuperänimitys” tai lyhenne SAN. Ruokaviraston mukaan nämä maininnat ovat sallittuja mutta eivät pakollisia.
Ruokaviraston mukaan nimi merkitään aina sillä kielellä ja siinä muodossa, jossa se on rekisteröity. Aito saunapalvikinkku on rekisteröity myös ruotsiksi: Äkta basturökt skinka.
Muiden elintarvikkeiden nimissä ei Ruokaviraston mukaan saa viitata suojattuun nimeen esimerkiksi sanoilla ”tyyppinen” tai ”menetelmällä”.

Ruokaviraston mukaan karjalanpiirakan ja kalakukon hakijat ovat varanneet nimen vain eritelmän mukaisille tuotteille. Jos piirakka ei täytä eritelmää, sille käytetään muuta nimeä, esimerkiksi riisipiirakka. Suoja koskee vain nimeä kalakukko eikä esimerkiksi nimiä muikkukukko tai lanttukukko.

Miksi nimisuojalla on väliä ostajalle?

Nimisuoja kertoo, että tuotteen nimen takana on julkinen, kenen tahansa luettavissa oleva eritelmä. Kun ostat Suonenjoen mansikkaa tai Lapin Poron kuivalihaa, nimi kertoo, mistä tuote tulee ja miten se on tehty. Ruokaviraston nimisuojasivulla on linkit useimpiin eritelmiin.

Listalla on leivonnaisia, kalaa, poronlihaa, marjoja ja viljatuotteita. Jos haluat tutustua lähialueesi ruoantuottajiin, selaa tuottajahakua tai etsi lähin REKO-rengas REKO-haulla. Tuottajien omat tuotteet ja valikoimat kannattaa aina tarkistaa suoraan heiltä.